Kerttu Saalasti
Kerttu-verkosto on saanut nimensä tunnetulta keskustavaikuttajalta, ministeri Kerttu Saalastilta. Presidentin tytär Opetusneuvos, Oulun yliopiston kunniatohtori Kerttu Saalasti syntyi Nivalassa 21.9.1907 valtiopäivämies Kyösti Kallion kolmanneksi lapseksi. Hän varttui varsin suuressa maalaistalossa Nivalan Heikkilässä, josta muodostui Saalastin elämän keskipiste. Nuori Kerttu  Kerttu Kallio lähti vuonna 1919 Ouluun Suomalaiseen Yhteiskouluun. Hän kävi koulua yhdessä sisarusten kanssa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1927.
Nuori Kerttu haaveili aina joko karjakon tai agronomin urasta. Hän kirjoittautui Helsingin yliopistoon vuonna 1930 hoidettuaan sitä ennen kotona karjaa. Opinnot sujuivat hyvin. Vuonna 1935 hän valmistui maa- ja metsätieteiden kandidaatiksi, seuraavana vuonna agronomiksi.
Tuolloin Kerttu Kallio myös avioitui agrologi Teuvo Saalastin kanssa. Puoliso oli lapsuuden tuttuja, sillä Saalastit ja Kalliot olivat perheystäviä. Kerttu, emäntä Kerttu Saalasti muutti miehensä kanssa hoitamaan ensin Heikkilän tilaa, myöhemmin Kyösti Kallion toista tilaa, Keskitalaoa, niin ikään Nivalassa.
Saalasteille syntyi viisi lasta, vanhin vuonna 1937 ja nuorin vähän jälkeen puolison kuoleman vuonna 1947.
Maalaistalon emäntä Saalasti tuli Nivalan kunnanvaltuustoon vuonna 1936 ja vähitellen moniin muihinkin paikallisiin luottamustehtäviin. Kerttu, kansanedustajaKeskitalon leskiemäntä suostui maalaisliiton kansanedustajaehdokkaaksi vuonna 1948 ja tuli valituksi eduskuntaan. Hänen eduskuntakautensa kesti yhtäjaksoisesti vuoden 1962 eduskuntavaaleihin ja uusiutui vielä vuoden 1966 eduskuntavaaleissa.
Kansanedustaja Saalasti keskittyi eduskunnassa koulu- ja sivistyskysymyksiin maataloudellisten asioiden rinnalla. Hän sai nopeasti maalaisliitossa merkittäviä luottamustehtäviä.
Vuonna 1953 hän tuli Maalaisliiton naisjärjestön puheenjohtajaksi, seuraavana vuonna puoluehallituksen jäseneksi ja vuonna 1964 puolueen varapuheenjohtajaksi. Välillä hän oli myös eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja.
Useimmat valtakunnalliset luottamustehtävät jäivät vuonna 1970, jolloin päättyi myös hänen eduskuntauransakin. Tasavallan presidentin valitsijana hän oli neljä kertaa. Kerttu, ministeri  Kerttu Saalasti oli opetusministerinä kahteen otteeseen, ensin Urho Kekkosen V hallituksessa 20.10.1954-3.3.1956 ja sitten V.J.Sukselaisen I hallituksessa 27.5.1957-29.11.1957.
Kyseisiin ajanjaksoihin ajoittui monia keskeisiä koulu-uudistuksia alkaen kansakoululainsäädännön uudistuksesta, opettajanvalmistuksen järjestämisestä Oulun yliopiston perustamiseen. Näitä seurasi yhtenäiskoulun luominen maahan vuonna 1968 ja yritys uudistaa korkeakoulujen hallinto mies- ja ääniperiaatteen mukaisesti. Saalasti oli erittäin näkyvästi mukana kaikissa edellä mainituissa uudistuksissa.
Hänen näkökulmansa oli vahvasti aluepoliittinen ja Pohjois-Suomen etuja puolustava.
Maalaisliiton ohella Saalasti oli vahva vaikuttaja myös Maa- ja kotitalousnaisten järjestössä. 1950-luvulla alkanut luottamustehtävien hoito päättyi vuonna 1978, jolloin Oulun Maatalouskeskus juhli 150-vuotistaivaltaan. Kerttu, rohkea ja taiteellinenKerttu Saalasti oli karismaattisena puhuja ja rohkea asioiden esille nostaja. Hän hoiti tehtävät tunnollisesti. Eläkevuosina hän keskittyi mm. Kaisankodin auttamiseen. Taiteellisesti lahjakkaana hän kirjoitti ahkerasti niin artikkeleita lehtiin kuin runoja. Vapaa-aikoinaan hän myös maalasi. Saalastin musiikilliset harrastukset olivat ystävien tiedossa. Hän soitti pianoa ja harrasti yksinlaulua. Hänellä oli myös lukuisia kulttuurin luottamustehtäviä kuten Suomen Säveltaiteen tuki ry:n hallitus, Suomen nuorison tukisäätiön hallitus, Maaseudun Sivistysliiton johtokunnan jäsenyys. Oulun yliopiston kutsui Saalastin vuonna 1972 kunniatohtoriksi, vuonna 1969 hän sai opetusneuvoksen arvon. Saalasti kuoli Nivalassa 31.1.1995.
- Dosentti Tytti Isohookana-Asunmaa Kirjoittaja on tutkinut Kerttu Saalastin elämää ja julkaissut teoksen Yhteinen hyvä - paras hyvä: Kerttu Saalastin elämäkerta. Kuvat: Keskustan ja maaseudun arkisto |
