Suuri osa julkisten palvelujen ruokahankinnoista päätetään lähinnä hinnan perusteella, uutisoi Maaseudun Tulevaisuus. Tiedot perustuvat Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman Sre:n tuoreeseen kyselyyn.

Monessa kunnassa laatukriteeriksi on hivutettu hinta.
”Hinta ei kuitenkaan ole mikään laadun kriteeri”, pääsihteeri Marja Innanen Sre:stä jyrähtää.

Vain noin kolme prosenttia kuntien budjetista menee ruokapalveluun.  Siitä työ-, hallinto-, käyttö- ja kiinteistökustannuksiin käytetään 68 ja elintarvikkeisiin 32 prosenttia.

”Ja aina säästetään vain siitä ruuan osuudesta. Nyt pitäisi vihdoin ottaa järki käteen. Säästöt pitää löytää muualta kuin ruuan pienestä siivusta.”

Vaikka ruokapalveluihin pyritään ostamaan kotimaista, joissain raaka-aineissa ulkomaisen ruuan osuus on kasvanut merkittäväksi. Esimerkiksi marjoista yli 40 prosenttia tuodaan ulkomailta.

Julkisiin palveluihin kuuluvat esimerkiksi kunnat, sairaanhoitopiirit ja valtio, jotka tilaavat ruokaa kouluihin, vanhuksille ja päiväkoteihin.

Maaseudun Tulevaisuus/Stina Haaso

Lue juttu kokonaisuudessaan täältä.